No niin, nyt olen jo melkein piireissä: FAWNin kautta soluttauduin eilen taidenäyttelyavajaisiin Norjan merimieskirkolle/ Trygve Lie -galleriaan. Alakerran näyttelytilassa on seuraavan kuukauden ajan esille kolmen suomalaisen kuvataiteilijan ja yhden valokuvaajan yhteisnäyttely Taide: Fresh views on Finnish art. Pidin erityisesti Elina Sarlinin maalauksista ja Topi Ruotsalaisen tonttujen pukuhuone -teemasta. Tuntui hassulta moikkailla ihmisiä, jotka olen tavannut kerran tai kaksi, mutta ainakin voin sanoa, että edes tiedän täältä ihmisiä, yksinoloon pitäisi nähdä huomattavasti enemmän vaivaa. Aulassa myytiin kalapullasäilykkeitä, melkein ostinkin, kunnes muistin, että tästä kaupungista saa varmasti ostettua mitä tahansa ruokaa ja kalapullat tuskin tarjoavat sen tyyppistä elämystä, mitä kulinaarituristina etsin. Näkkileipää ja kaurahiutaleita myydään kaikissa marketeissa, muita herkkuja en juuri kotoa kaipaakaan. Ja suomalaista juustoa saa Zabar'sista, jos siltä tuntuu.

Olin tänään iltapäivällä kierroksella Language Resource Centerissä (se langattomien laitteiden ihmemaa kielten opetusta varten), jossa oli paljon muiden asioiden lisäksi puhetta tekniikan pedagogisesta käytössä. Sieluni silmin näin jo sen hetken koittavan, kun suomalaisissa koululuokissa on käytössä smartboardit (kosketusnäyttö valkokangaskoossa) ja ne aidot notebookit, jossa kone tulkitsee käsialaa. Ehkei vielä, mutta kunhat hinnat laskevat, luokkahuonetyöskentely mullistuu. Ja suomalaiset tekniikkamyönteiset rehtorit tuntien tähän ei mene kauaa. Ryhmäkokoja voi pienentää sitten tuohikuussa pukinpäivän aikaan.