150206

Maanantain Voices of 20^th Century Finland: an Evening of Music, Drama and Poetry in Performance -iltama oli hurja suksee niin taiteellisesti kuin yleisöllisestikin. Käsiohjelmat loppuivat kesken, tuoleja kannettiin lisää saliin, naiset pyörtyilivät ja aplodit kestivät kymmeniä minuutteja. Ainakin melkein. Ulla Suokko ja Tuomas Hiltunen tekivät sen mistä toiset vain unelmoivat: täyteen ahtautuneessa salissa herättivät suomalaisen kirjallisen kaanonin tekstit eloon niin että vain stratosfääri oli rajana. Henkilökohtaisesti pidin eniten siitä, miten huilua ja muita soittimia käytettiin ei ainoastaan musiikin tuottamiseen, vaan kokonaisten äänimaisemien maalaamiseen. Helppoa kun sen osaa. Jopa hra H. sanoi, että piti tulla Nykiin asti, jotta ymmärtäisi Saariahoa; matka ei siis ole ollut turha ja yhdyn täysin rinnoin kommenttiin. Ohjelmassa oli mm. katkelmat Ahon Juhasta ja Jotunin Kultaisesta vasikasta, kylmät väreet kulki molempien numeroiden aikana, kun tiedän miten tarinassa käy ja miten hyytävästi molemmat esiintyjät asiansa esittivät. Saisio-käännös Voimattomuudesta oli myös loistava.

Ohjelmallista osuutta seuranneella vastaanotolla oli jopa hilpeä tunnelma ja kaikki olivat yhtä mieltä illan shown korkeasta tasosta. Esitin ainakin voimallisia kannanottoja suomalaisesta veronkannosta ja koetin puhua D:ia vaihto-opiskelijaksi Turkuun.E ja minä mentiin vielä Broadwaylle oluselle, olin kotona vasta puolenyön jälkeen.