Viimeisin (ja myös käytännössä viimeinen, koska omat ja toisten rahat on käytetty kutakuinkin loppuun) ja tietenkin tuikitärkeä hankintani on olennainen gradun lähdekirja, joka olkoon merkkinä siitä, ettei sitä valmistumisen ajatusta ole täysin haudattu. Joku toivekkaampi minäni kirjoitti helmikuussa tälle samaiselle palstalle siitä, että kyllähän gradu valmistuu täällä, koska onhan käytettävissäni ollut yksi jenkkilän parhaista kirjastoista. Toisaalta nykymaailman ajassa kotimaisetkin kirjastot ovat varsin hyviä e-lehtien ja -kirjojen ansiosta. Sitäpaitsi luulisi yhden kälyisen kirjallisuusgradun, jonka realistisesti arvioitu lukijakunta on noin 3,7 ihmistä, syntyvän yhden seminaarikirjaston sisältöön turvautuen.

Puolustuksekseni etenemättömään graduun esitän seuraavaa:

• olen kuullut kolmen alan gurun (Spivak, Culler, Hoogland) esitelmöivän livenä ja puheistaan ymmärsin epäsuorasti sen, että metodin ja näkökulma valinta ratkaisevat sen, onko tutkimuksella jotain aitoa sanottavaa (aikaisemmin kuvittelin että gradussa pitää olla jonkinlainen urbi et orbi -tyyppinen kirjallisuusteorian suuret nimet pähkinänkuoressa -osa, joka erityisesti todentaa maisterikokelaan oppineisuutta; nyt ymmärrän että juuri se on sitä osaa gradusta, jonka työn ohjaajat kahlaavat haukotellen läpi ja jolla ei ole mitään tekemistä asioiden ymmärtämisen kanssa). Ts. piti tulla tänne asti, että oma metodi alkoi hahmottua, ja väitänpä sen olevan suht hyvä työkalu oman kohdetekstini analyysiin.
• oppitunnit lohkaisivat melko runsaasti ajastani lukukauden alkupuolella ja muutakin projektia oli ja on koko ajan käynnissä, ja olenhan tullut tänne laitoksen harjoittelijaksi enkä gradustipendiaatiksi
• tämä on sentään New York City, jossa hajamielinenkin katuvilinän tarkastelu Starbucksin ikkunan läpi käy ohjelmanumerosta; puhumattakaan muista kulttuurielämyksistä, jotka kyllä pistivät monella tavalla miettimään (Parsifalin sulattelukin kesti pari päivää ja metrossa alkaa olla "tuttuja" hörhöjä, joiden ihmiskohtalo kyllä joskus mietityttää)

Ugh. Olen puhunut.