Heräsin, kun naapuritalon aloitteleva trumpetisti tapaili Kalle-Kustaan muorin säveltä. Oiva startti siis vapunvietolleni, kuuluhan hyvään juhlaan aina puhallinmusiikkia. Juhlistin vappua syömällä Häagen-Dazsin rocky roadia (suklaajäätelöä, jossa vaahtokarkkeja ja manteleita), ottamalla aurinkoa Morningside Parkissa ja lukemalla kirjoja suomeksi, Kaurasta ja Hobitin käännöstä. En mennyt eilisiltana Slate-baariin juomaan itseäni vapun kunniaksi humalaan puolituttujen suomalaisten ja tuntemattomien ruotsalaisten kanssa, siihen unirytmini on liian kallis asia uhrattavaksi, enkä myöskään piknikille Central Parkiin, koska siellä on aina väkeä tolkuttomasti ja Morningside on päivänvalossa mitä rauhallisin keidas. Olen tänään kirjoittanut aika paljon asiaa ja vähän sen vierestäkin, varsinainen työn päivä siis.