Kesä oli tuskin ehtinyt alkaa, kun p**ka osui tuulettimeen melko lujasti. Työt loppuivat "yllättäen" ja olen taas jokseenkin samassa tilanteessa kuin reilu vuosi sitten. Onneksi likviditeettini on viimevuotista parempi. Onneksi mies on jaksanut, vaikka välillä ei jaksakaan. Sieppaa vaan tämä normaalielämän tavoittelun vaikeus, elämisestä puhumattakaan. Onneksi maailmassa on eläintarhoja (terveisiä berliiniläiselle panssarisarvikuonolle), joissa voi todeta menon olevan paljon järkiperäisempää kuin aidan katsojapuolella. Onneksi on hyviä keikkoja, joilla on päässyt todistamaan maailmanstaran (kaikkien menestyneiden mamujen prototyyppi Jorgos Michael) tai sellaiseksi aikovien (papin poika Ola Salo) elkeitä. Onneksi on Wagnerin oopperoita. Onneksi on hyviä ystäviä ja juristeja.